Mikä meininki? Suomessahan on valtio ja kirkko erillään, mutta nautitaan nyt vapaista vielä, kun niitä ei oo hoksattu kaikilta kirkkoon kuulumattomiltakaan evätä.
Oma työnantaja antoi kaikille joululahjaksi aatonaaton sekä vapaavalintaisen kalenteripäivän ennen loppiaista vapaaksi. Käytämmä ensiksimainitun kokkailuun ja joulusaunaan vähentäen painetta aatolta. Pukki on buukattu ja tulossa ensi kertaa koronavuosien jälkeen. Jauhot suuhun kaikkitietävälle 9-vuotiaalle.
Vanhemmat alkaa eläköityä ja niiden vanhemmat sisarukset kuolla pois. Vähän ollaan hukassa, mutta eiköhän mennä näillä, mitä on. Muille siinä ympärillä sekin saattaa olla jo ratkaiseva tekijä, odottaako joulua innolla vai inholla.
Mikäs tässä töissä istuskellessa. Huomenna yövuoroon ja lisät kilisee tilille. Ihan jännä uusi kokemus itselle tämä tämmöinen joulun vietto, mutta eipä tässä kun ollaan kollegoiden ja pomon kanssa jo etukäteen kerätty iso kasa herkkuja popsittavaksi.
Ja jouluhan on pakanallinen juhla. Ei oo “kristusmessu” nimeltään nääs. Kirkollinen ulottuvuus ja Jeesuksen keksitty syntymäpäivä lätkittiin siihen päälle vaan kun keskitalvea juhlivat pakanat piti saada tehokkaammin käännytettyä.
Joulussa ehkä ärsyttävintä, on ne uskonnolliset joululaulut. Tai lähinnä se, että se on jotenkin “ihan fine” soitattaa kauppojen keskusradiosta jotain gospelia kaikkien asiakkaiden tärykalvoille.
Kyllä. Pahoitin mieleni.
Mitäs tässä… Paistan huomenna elämäni ensimmäisen kinkun, joka tosin on vaan semmonen 2,5 kg luuton juhlakinkku, ja laitan muuta jouluruokaa pöytään ittelleni. Tuon kummemmin ei joulu materialisoidu tänä vuonna. Tapaninpäivänä oli tarkoitus mennä isosiskon, faijan ja hänen nykyisen vaimon kanssa ravintolaan syömään, mutta mikään ravintola ei ollut auki, joten mennää sitten perjantaina.
Kiitos kysymästä! Tänään tuli vielä näppäilyhommia tehtyä, mutta joulun tuoksuissa kotosalla niitä teki hyvillä mielin. Välipäivät onkin määrätty vapaaksi, ei harmita. Pääkinkku odottelee uunin vapautumista, täytyy kohta vielä pörssin EUR / kWh -noteeraus tsekata ennen paistopäätöstä.
Viikonloppuna ehdittiin sukuloida rouvan puoli. Jännitystä elämään tuli, kun paluumatkalla oltiin just Mäntsälän St1:llä burgeritankkauksella, kun alkoi vieressä rytistä. Terapeuttiemännälle propsit, otti oitis yhden autonsa räjäyttäneen teiniautokunnan kriisiterapian kohteeksi. Eikä muuten varmaan ollut kynttilänsavu mikä yllätti, vaan sankka sumu. Sitä piisasi vanhalla tielläkin yltä kyllin. Keliolosuhteet oli kummat, Mäntsälässä matkaa jatkettaessa oli mittarissa -4 astetta ja kotona tuntia myöhemmin jo -14. Ja aamulla jo plussaa.
Lapset ovat jo asteikon teinivaiheessa, mutta on kyllä riemu itselle, että edelleen intoilevat joulua ja vaativat perinteitä vaalittavan. Hieno juhla, pakostikin pakanaperuja :D
Tässä se on taas mökkijoulu vanhempien kanssa. Ihan standardi scriptillä mennään, tokmannista viimevuonna haettu paistomittari lahos taas, haettiin uusi ja tällä kertaa kuitti säilytetään paketissa mukana että ei ens kerralla tarvi maksaa uudesta. Pitäs kyllä joku oikea jostain löytää…
Lomilta pitää päiväksi palata konttorille ennen uutta vuotta, säästyypähän joustotunteja.
Eiköhän se saunakin kohta laiteta tulille.
Kierrät parit kirpputorit. Eiköhän sielä jollakin ole myynnissä ylimääräinen paistomittari. Itse hankin aikoinaan muutamalla eurolla. Toimii yhä (pakollinen: your mileage may vary).